perjantai 30. tammikuuta 2015

Viideltä vuodelta


Otsin kuva-arkistostani esillle tammikuun 30. päivän kansiot viideltä vuodelta, tämä kuluva päivä mukaanlukien. Paljon on tapahtunut, paljon kuvia kertynyt koneelle.  Tässä valitsemani, uusimmasta vanhimpaan. Ajassa taakse päin.



2015
2015; nyt. Aloitin heinäkuussa 2014 päivittäisen ikkunanäkymän kuvaamisen. Kuva päivässä talteen: kuviksi, videoksi, itselle ja nettiin jaettavaksi. Päämääräksi asettamani yksi vuosi, on nyt noin puolessa välissä. Facebook-profiilissani on kuvat sisältävä julkinen albumi, johon voi tutustua tästä linkistä
Youtube kanavallani on otoksia vuoden varrelta. Paljon muuhunkin, mutta niihin pääsee klikkaamalla tästä.



2014
Muutimme tammikuun viimeisellä viikolla 2014 tilavaan asuntoon, Porin Riihiketoon. Talot ovat 1950-luvulla rakennettuja. Tässä varmuusketjua vastaava ratkaisu. 


2013
 Vuosi 2013 toi elämääni suuria muutoksia. Asuinpaikkani vaihtui. Perhesuhteeni ja siviilisäätyni muuttuivat. Vuosi alkoi näissä maisemissa, mutta pari kuukautta myöhemmin näkymä oli aivan toisenlainen, vaihdellen kesästä alkaen täydellisen metsäluonnon ja Porin ydinkeskustan välillä.
Mikäli olisin kerännyt tähän kuvia muiltakin kuukausilta, muutoksesta saisi paremmin käsityksen. Mutta lähdin laittamaan vain yhden kuvan vuotta kohden, joten muu jää arvailtavaksi. 


 2012
 Tammikuun lopulla 2012, oli kahviharrastukseni sananmukaisesti kuumimmillaan. Se jatkuu edelleen, mutta tällaiset Cremat ovat harvinaistuneet koska espressokeittimeni kaipaa huoltoa. 




2011
2011 oli kiivas chilin kasvatusvuosi. Tammikuun lopulla taimet olivat jo näin vahvalla mallilla. Kasvihuoneisiin päätyi viitisenkymmentä puskaa, joista noin puolet tuottivat hyvän ja laadukkaan sadon. Sittemmin eräs tapaninpäivän myrsky vei kasvihuoneeni mennessään, ja sen jälkeen kasvattaminen on ollut melko vaatimatonta.
Täytyisipä laittaa jokunen siemen itämään tällekin vuodelle. Amppeliin tai jotain. Tosin toukokuulla on saatavissa hyvin valmiitakin kasveja.



 2010
 Tammikuussa 2010 arkipäiväni täyttivät aiemmin harrastuksiini kuuluneet laitteet. Tietokoneeni majaili Kokemäellä, valokuvausliikkeen takahuoneen työpöydällä. Tein työkseni monenlaista videoon, ääneen ja valokuvaan liittyvää. Kuvassa kaitafilmiprojektori viritettynä, filmin DVD-siirron aloittamiseksi. Taustalla näkyvät isokokoiset videolaitteet ovat saaneet lähteä, tultuaan täysin tarpeettomiksi tilanviejiksi. 


Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Jokusen päivän kyllä vaihtaisin pois, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ja tästä se jatkuu kohti uusia vastoinkäymisiä.
Tulikohan tarpeeksi kliseitä tähän loppuun; eiköhän.
En tee enää videosiirtohommia, mutta valokuvaus ammatillisesti ja täysipäiväisestikin siintelee päivä päivältä jälleen vahvemmin mielessäni. 
 Onhan tässä kevättä...
 


 


keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Työpäivän jälkeen; kameraa ja itseäkin ulkoiluttamassa

Minulla on ilo ja kunniakin huolehtia jonkin verran ansiotyöni ohessa työpaikkani valokuvatarpeista. En tiedä, olenko oikeutettu sanomaan niin mutta sanon kuitenkin.
Otin tänään pari työhöni liittyvää kuvaa.Tässä blogissa julkaisemani kuvat eivät kuitenkaan liity työhöni.

Otin aamulla töihin lähtiessäni mukaani "vanhan sotaratsun": Fujifilm-superzoom-bridgekameran, joka on jotakin pokkarin ja järjestelmäkameran väliltä. Pokkariksi se on iso mutta järjestelmäkamerasta se eroaa sikäli, ettei siihen voi vaihtaa objektiivia. Muilta ominaisuuksiltaan se vastaa "oikeaa" järjestelmäkameraa, ollen joiltakin sitä parempikin. Kennotekniikka on vallankumouksellista, optiikka on fujin, käyttöliittymä Nikonin peruja.
Kamera on mekaniikaltaan jo jonkin verran kulunut. Sen säätöpyörä ei enää jaksa vaihtaa aukkoarvoja, mutta automaattiasetuksilla kamera toimii edelleen, ja kuvanlaatu edelleen on kameralle ominainen.

Se kamerasta. Päästyäni töistä, ajauduin Ulvilan keskiaikaisen kirkon maisemiin. Kirkon takana on Kokemäenjoesta erkaneva kirkkojuopa, jonka toisella puolella Saaren kartano. Kartanolla on oma mielenkiintoinen historiansa, josta kiinnostuneet löytävät tietoa tarpeensa ja kiinnostuksensa mukaan.
Kirkon edustalla on muistokivi, pystytettynä suomalaisen diakoniatyön perustajan
Aurora Karamzinin kunniaksi. Keräilen erääseen kansiooni kuvia veistoksista ja muistomerkeistä. Toiseen kuvia ovista ja rakennuksista. Ne löytyvät sosiaalisesta mediasta, Face Book-profiilistani, joka on julkinen. Löytyy omalla nimelläni.

 kuvasatoa


Aurora Karamzin


isohko panorama, kuvattuna kirkkojuovan saaren puolelta


Asehuoneen ovi



















Parkki



tiistai 20. tammikuuta 2015

Uudistumista

Olen poistanut pitkäaikaisen blogini, jonka nimi vaihtui pariin otteeseen. Se alkoi kahviharrastuksestani, kantaen nimeä "Pööniä toroon". Sisällön laajetessa, nimi vaihtui englanninkielelle: "Behind the mirror: Photographer", josta edelleen Lehmuksenoksaksi.


Ajattelin palata "juurilleni", ja laitoin blogin viimeiseksi nimeksi: "Dead Media", joka juonsi juurensa vanhoihin äänentoistolaitteisiin liittyvään keräilyharrastukseeni. Blogi ei kuitenkaan enää saanut sisältöä, eikä huomiotani osakseen.
Päädyin poistamaan blogin, vaikka sen mukana meni melkoinen määrä sisältöä valokuvien, videoiden, ja tietopuolisen tekstinkin muodossa. Sen linkit olivat kuitenkin vanhentuneita, eikä sekalainen sisältö ollut enää hallittavissa tai mielekästä katsottavaa.

Tämä uusi alku "tyhjältä pöydältä"  sai nimekseen vanhalla nimellä höystetyn englanninkielisen, melko laajallekin sisällölle tilan antavan yleisnimen:
Lehmuksenoksa Photo Art. Blogi liittyy osana kotisivuuni, ja kotisivuni osana blogiin. Viilaan parhaillaan sosiaaliseen mediaan sivustoja jotka liittyvät tähän kokonaisuuteen, mutta niistä enemmän sitten kun on jotain esitettävää.

Sivulle saattaa tulla taidettakin, mutta melko varmasti kuitenkin aivan tavanomaista blogikuvitusta. Valokuvaus on ollut elämänikäinen harrastukseni, osin ammattikin. Vihan ja rakkauden kohde, jos hienosti muotoillaan.
Valokuva on kokenut oman harrastusaikani kuluessa valtavan muutoksen, joka jatkuu. Filmi on korvautunut digitalisella muodolla, vaikka jotkut harvat sitäkin vielä valottavat. Kuvien käyttö on siirtynyt albumien paperikuvista näytöille. Ensin tietokoneiden ruuduille, mutta tällä hetkellä yhä useammin mobiiliin maailmaan; tableteille ja puhelimiin.
Maailman pitää tietysti kehittyä, ja meidän sen mukana. Mutta aiempaa tapaa toimia, ei pitäisi kokonaan unohtaa. Valokuvan hienous saattaa jäädä näkemättä, jos kännykkä on ainoa väline sen tarkastelemiseen. Sellaistakin olen lukenut netissä pyöriessäni.

Tämän johdannon päätteeksi lataan sivulle muutaman kuvan. Kuvakerrontaa, pari kuvaa muistettavaksi pian tapahtuvan valokuvauskalustoni merkittävän täydennyksen johdosta. Ja lopuksi dokumentin alkukuvat.


Mustavalkoista





Tämä kuva on pian vuoden vanha. Otin sen tähän kuitenkin esille, koska kuva on eräs itselleni merkittävimmistä. En kovin innokkaasti osallistu valokuvauskilpailuihin, mutta tämän lähetin tammikuun 2015 alussa National Geographic- lehden kuukauden kuva-kilpailuun. Kilpailun aiheena oli / on talvi. Tyypillinen kuvatarjonta poikkeaa tästä omasta näkemyksestäni melkoisesti. Siksi halusin laittaa kaiken kiiltokuvamaisuuden joukkoon vähän realismiakin. En linkitä kipailusivuja tähän, koska en harrasta omien kuvieni mainostamista niin intensiivisesti. Mikäli kiinnostusta kuvan katsomiseen muiden joukossa on, annan osoitteen sähköpostilla tai sosiaalisen median kautta.



Testausta

 Olen kuvannut "tavallisilla" harrastajatason objektiiveilla. Nyt kuitenkin olen kiinnostunut hankkimaan ensimmäisen, ja ehkä samalla viimeisenkin; "punaraitaisen" laatulasin kameraani. Olen aina kuvannut Canonilla, kun kyseessä on järjestelmäkamera. Pokkaria ja bridgeä olen hankkinut etupäässä muilta valmistajilta; Olympusta ja Fujifilmiä.

Mutta siihen punaraitaiseen "ällään". Kävin paikallisessa kamerakaupassa, noin 400 metrin päässä asuinpaikaltani. Otin kamerani mukaan, ja pyysin saada ottaa pari koekuvaa harkitsemallani objektiivilla, mikäli sellainen esittelykappale kaupasta löytyy.
Löytyihän sellainen. Objektiivi on varustettu kuvanvakaimella. Zoomialue on melko mukava:
24 - 105 mm. Kuvaan FF kameralla, joten polttovälit vastaavat kinofilmikauden todellisuutta.

Laitoin asetuksiksi arvot, joiden tiesin testien perusteella kuvaavan objektiivin heikointa antia laajakuvapäässä. Toisen tässä näkyvän kuvan otin pikäksi vedetyssä asennossa; lisäsin valotusaikaa käsivarakuvauksesta tunnettujen neuvojen mukaista minimiarvoa kolme kertaa pidemmäksi. Alivalotin, prässäsin tuntemalleni kohinarajalle. Laitoin putken "koville", jo antiikkiseksi haukutussa kamerarungossani josta en aio jatkossakaan luopua minkään videovitkuttimen tai live-view näyttöisen pikselirunkun hyväksi.

Olen kuviin tyytyväinen, ja kaupat objektiivista syntynevät parin kuukauden sisällä. Tosin ostopaikka saattaa löytyä jostain muualta. Hintataso ja myyntipakkaus hieman mietityttivät, poistuessani liikkeestä.






Kuvadokumenttia

Asumme Porin Riihikedossa. Kiertokadulla, Kiinanmuurin kainalossa. Sata metriä rautatieasemasta, ja asema-aukiosta joka pian kokee melkoisen muutoksen, kun uutta "kampusta" aletaan rakentaa vanhan tilalle.
Ymmärrän tosin kampuksella aivan jotain muuta kuin yhdestä talosta muokattavan koulurakennuksen. Vaikken yliopistoihmisiä olekaan.
Vähät siitä, mutta käsillä on yhden kaupunkimaisemamme muodonmuutos, jota alan mielenkiinnolla seuraamaan. Ja dokumentoimaan mahdollisuuksien ja kykyjeni mukaan. Alue sopii päiväkävelykohteeksi. Pitänee alkaa päiväkävellä vähän useammin 


19.1.2015







Aloitettu ja päivitetty: 20.1.2015 klo 10:00

Sydänhuoltoa

Kyse ei ole sydämeni terveydentilasta, vaikka joku hätäinen ehkä kerkesi jo toivoa että nyt se on sanonut ylettömän makkaransyönnin johdosta...