Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Iltakävelyllä Kirjurinluodolla

Kuva
Käydessäni illan pimennyttyä kaupungin ulkopuolella, hakemassa akvaarioon vedenparannusainetta, näin Ulasoorin kasvihuoneiden kajastuksen taivaalla. Kaupunki on saanut voimakkaan valopisteen aikaisempien rinnalle, kun Agrifutura- niminen yritys sytytti valot 2 hehtaarin kokoiselle viljelmälleen.
Lehdestä ja netistä löysin tiedon: 5100 lamppua, joiden valoteho yhteensä 5,1 miljoonaa wattia.



Pysähdyin Etelärntaan, Satakunnan museon edustalle. Otin onnettoman kuvan puhelimella. Katuvalojen heijastukset pilasivat kuvan, mutta keskellä näkyy kajastus taivaalla.


Päätin tulla uuudelleen, kameran kanssa. Mutta kuinka kävikään
Etelärannan parkkipaikat olivat täynnä. Jokin tapahtuma varmaankin museolla tai jossain. Suomalainen klubikin näytti vetävän väkeä sisään. Ajelin hiljaiseen, ja pimeään, Kirjurinluotoon. Kuvasin ensin valoviritelmää, joka oli ripustettu aurinkokellon lähellä olevaan salkoon. Se näkyi himmeänä joen vastarannallekin, ja olin nähnyt aiemmin kuvan netissä.



Halusin toisenlaisen…

4 kuukauden sairasloma

Kuva
Aivan alkuun edellisessä kirjoituksessani lupaamani kuva taulusta. Lukekaa edellinen, ellette muista tai tiedä mistä on kysymys. En palaa aiheeseen enempää.


Tänään on viimeinen sairaslomapäiväni Olen ollut poissa työelämästä elokuun alusta, tasan neljä kuukautta. Kolmasosan vuodesta. 122 päivää sitten ranteeni äityi kipeäksi, työkyvyttömäksi. Sama ranne, joka murtui liukastuessani ensimmäisessä hoitoalan työpaikassani tammikuussa 2014.

Se on vaivannut aika-ajoin, mutta tällä kertaa kipuilu ei mennyt ohi. Paraneminen kesti kauan, mutta riitävän pitkä lepo ja 100 kappaletta 800 milligrammaista buranaa tekivät tehtävänsä. Palaan huomenna työelämään. Sairaskertomusta tästä päivityksestä ei tule, lukekaa niitä muualta.

Mutta mitä tapahtui neljän kuukauden aikana? Mitä tein aikani kuluksi? Sainko jotain aikaan?
Saako sairauslomalla tehdä mitään? Kysymyksiä joihin riittää vastauksia. Kysymyksiä joihin ei ole oikeita vastauksia, mielipiteitä riittämiin.
Harrastan etupäässä valokuvausta, ja…

Kurkistus perhehistoriaan

Kuva
"Sääasema" vuodelta 1973 Taustaa ja historiaa, joka kiteytyy tähän ilmapuntariin Olin 8-vuotias kun äitini meni paikalliseen kellosepänliikkeeseen, ostamaan juuri peruskorjattuun  kotiimme uuden seinäkellon. Samalla hän hankki olohuoneen toiselle seinälle, ikään kuin kunniapaikalle tämän siihen aikaan arvostetun esineen: Lämpömittarin, ilmapuntarin ja kosteusmittarin sisältävän; nykyään sitä tai vastaavaa kutsuteen sääasemaksi.





Vanhempani asuivat äitini vanhempien, siis isovanhempieni kanssa samaa taloa. Huoneistot erotti yhteinen vessa. Talo lämmitettiin uuneilla. Vanhempieni makuuhuoneessa oli kaakeliuuni, jonka tulipesään oli asennettu petroolilämmitin, johon polttoaine tuli vintillä olevasta säiliöstä.
Muistiini on jäänyt elämään se, kun isäni töistä tultuaan haki pihan perällä olevasta tynnyristä kanisterilla petroolia, ja vei sen vintin säiliöön. Ja pumppasi säiliöön painetta käsipumpulla.
Keittiössä oli puuliesi, mutta sähköliesikin. Jääkaappikin oli, mutta myös kyl…

Varaosia ja asennusta (ölylamppuasiaa)

Kuva
Kosmos-lampun virittelyä ja
toinen voimavalolamppu
Vaikka tarkimmat vanhojen esineiden vaalijat eivät suosittele esineiden kiillottamista, päätin vähän palauttaa messingin kiiltoa Kosmoslamppuun. Samalla kokeilin ketsupin käyttöä kiillotusaineena.

Lampetin taustaan, keskiosaan ketsuppia, ja pariksi tunniksi "tekeytymään"



Tässä lopputulos

Varsinaisen heijastinpinnan käsittelyyn käytin Autosolia, jolla olen kiillottanut auton puskureita silloin  kun ne olivat vielä kromattuja. Myös alumiinisten mokkapannujen, eli "mutteripannujen kiillotuksessa ja puhdistuksessa se on toiminut erinomaisesti. Myydään autotarvikeliikkeissä.




Pesin autosolit pois heijastinpinnasta ultraäänipesurilla. Tämä jäikin sen viimeiseksi tehtäväksi. 12 vuotta palvellut laite tuli tiensä päähän ja päätyi tämän jälkeen elektroniikkaromulavalle. Niin hyvä laite se ei ollut, että uutta hankkisin.



Lampetti ennen...


ja Autosol-kiillotuksen jälkeen. Nyt se ajaa asiansa. Polttimeen en
kiillotusainetta laita.


Lampun henki

Kuva
Ties monesko "hurahdus"



Mistä tämä sai alkunsa  11 päivää sitten: 24. lokakuuta, tapahtui niin että mentiin rautakauppaan ostamaan saavia. Jotta saataisiin koottua haravoidut lehdet, ja vietyä ne kätevästi pois "tontilta".
Samalla katseltiin öljylamppuja, joita oli tuotu tyrkylle monenemoista; kokoista, näköistä ja hintaista. Öljylamppu näyttää olevan tämän myöhäissyksyn ja alkavan talven hittituote. Kaikkien jouluvalojen ja -koristeiden joukossa. Tai en ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota, kun marssinut suoraan led-valonaruosastolle.


Vaimo hankki talouteemme, pimeiden iltojen valontuojaksi terassille, ylläkuvatun mustanpuhuvan myrskylyhtymallisen öljylampun. Aavistamatta aikeitani. Olin jo viikon verran lukenut sattumalta löytämääni aihetta, erilaisista öljylampuista. Tai oikeastaan se on petroolia joka niissä toimii polttoaineena. Eräänlaista öljyä sekin: Lamppuöljyä, kerosiinia, petroolia, valopetroolia, paloöljyä, parafiinia -monta nimimitystä,
joksee…