tiistai 30. elokuuta 2016

Kuukauden alku ja loppu: mitä välissä?

Elokuu, toiseksi viimeinen päivä. Ylihuomenna ollaan syyskuussa. Edellinen blogipäivitykseni on tämän kuun ensimmäiseltä päivältä, tämä toiseksi viimeiseltä. Huomenna ehtii vielä kirjoittaa kolmannen, jos näitä pitää laskea tai tehdä itselleen niistä jonkun tingin tai tavoitteen.
Ei kannata; ei kukko käskien laula.

Mitä on tapahtunut? paljonkin, siitäkin huolimatta että olen ollut kipeän käden takia sairaslomalla jokusen viikon, välillä töihin paluuta yrittäen. Vasemman käden vanha vamma muutaman vuoden takaa, on ilmoitellut olemassaolostaan. Sen syystä loukkasin ensin  selkääni, varoessani toista kättä ja tehdessäni väärän liikkeen. Käsi hoitui levolla ja lääkkeillä, ja palaan työelämään vähitellen, kuun vaihtuessa syksyksi.

Kipeytynyt vasen käsi ei estänyt elämistä. Lääkkkeetkin tekivät tehtäväänsä lähinnä yöaikaan, jolloin minulla on tapana nukkua. Joten "normaaliin" tapaani kerrytin tietokoneen kuvakirjastoa. Ja tuli yksi uinumassa ollut harrastuskin osin elvytettyä.



Joku päivä tässä loppuukuusta, oli Raulin nimipäivä. Hän antoi nimen myrskylle, joka rantautui Suomeen lännestä, ja jatkoi matkaansa keskisuomeen ja hiljalleen hellittäen itäiseenkin.
Pitihän sitä lähteä meren rantaan kameran kanssa ihmettelemään. Kuvaa tallentui mahdoton määrä; tyypillistä aallon pärskettä ja kallion tyrskettä, niin kuin aina ennenkin kun on vähän rannalla tuullut.
Mitään ihmeellistä en sinänsä odottanutkaan näkeväni tai tallentavani, mutta yksi mieleen ja talteen painuva kuva oli valottunut kennon kautta kortille.
Tuo ylläoleva. Fotobombaaja; henkilö joka esiintyy kuvassa siten, ettei kuvan ottaja ole häntä kuvatessaan edes huomannut. Oliko kuvaan ilmestyminen tahatonta vai tarkoituksellista, sitä ei voi kysymättä tietää. Luulisin että ei. Tyrskyäkin tuli kuvaan, ja tämä väriläiskä tekee kuvasta itselleni erään vuoden ellei hienoimmista niin ainakin hauskimmista.


Kuvauskopteri sai olla kovalla tuulella suurimman osan aikaa paketissaan. Mutta joku pakko oli kuitenkin vähän "koittaa". 4 metrin korkeus tallentui telemetriaan, kun lennätin muutaman minuutin Uniluodon palomöljällä. (Youtube)



Kokeilin Reposaaren takarannalla kopterin kameraa "käsigimbaalina". En käynnistänyt konetta, mutt käytin sen kameraa tavallisen videokameran tapaan. Aika hankalaa, mutta tuli tuosta jonkinlainen.



Toinen kokeilu-kuvaus oli pätkä 4K "UltraHD" videota kännykän kameralla. Laatu on kyllä melko "komiaa", vaikken 4K videoon ole oikein lämmennyt. Vähempikin terävyys riittää minulle.





Se siitä myrskystä kuvineen. Mutta asian lopuksi kuva ruuhkasta Uniluodosta. Ympäri Suomen taas surffareita, purje- ja leijalautailijoita meripori mustanaan. Oli leijalautailun SM-kisatkin Yyterissä. Ja päälle porilaiset ja lähiseudun myrskybongarit sekä maisema-ajelijat. Mukaan mahtui, mutta tarkkana sai olla, niin kuin muutenkin.


Ikkunalaudalle ilmestyi kaksi antennia. Radiohiljaisuus on päättynyt, monen vuoden jälkeen.


Vasemmanpuoleinen on LA-radion antenni, ja sen oikealla puolella pienempi: skannerin. 


Kuvassa puolestaan vasemmalla LA-radio, ja oikealla skanneri.

Miksi radiohiljaisuus päättyi?
Kamerakopterin tai kopterikameran lennättäminen on ilmailutoimintaa. Kyseessä on lainsäädännön mukaan miehittämätön ilma-alus, jonka lennättämisessä on sääntönsä ja määtäyksensä joiden mukaan on toimittava. Porissa lentokenttä on melkein keskustan tuntumassa. Vaikka Porin lentokentän liikenne on jotakin kasvukeskuksen kenttää hiljaisempaa, on silläkin päivittäinen toimintansa: ilmailuopisto pitää ilmatilan vilkkaana varsinkin arkpäivisin. Iltaisin lentää "hyppykone",  vieden laskuvarjohyppääjiä kentän yläpuolelle. Lisäksi harrastelentäjiä, joukossa Fougalentäjät jotka kuuluvat usein torstai-iltaisin taivaalla.
Haluan kuulla ilmailuradion liikennettä, johon tuo skanneri soveltuu hyvin. Tosin lentäjien ja tornin välinen tiedonvaihto on hyvin nopeatempoista. Varsinkin laskeutuvien koneiden ilmoitukset torniin tulevat järjestyksessä; "laskeudumme", ja saman tien "rullaamme".
LA-radion hankin, viikkoa myöhemmin siitä kun skannerin. Netin radioryhmissä näin sen toiminnan olevan edelleen jossain määrin voimissaan, vaikka 90-lukuun verrattuna aalloilla on paljon hiljaisempaa. "Vanhoja" harrastajia on kanavilla iltaisin äänessä, sllaisia kuin itsekin.

LA-puhelinten hinnat uutena ostettuna ovat edullisia. Tilasin tuon pienikokoisen Albrechtin nettikaupasta 60 eurolla. Antenniin pari kymppiä lisää, ja laitteen saa niin autoon kuin työpöydällekin. Skannerit ovat jostain syystä hieman kalliimpia, mutta joskus löytää hyvän käytetyn radioharrastajien foorumeilta tai nettihuutokaupasta, kuten tuo hankkimani Uniden Bearcat.



Piikajärven lentokeskuksella



Liityin Satakunnan RC-lennättäjiin, hankittuani kuvauskopterin. Yhdistyksellä on hyvät välit Porin ilmailukerhoon, ja sen kautta saa oikein hyvää ja tarpeellista tietoa ja neuvoja lennätysasioissa ja muutenkin.
Porin ilmailukerho on mukana Piikajärven lentokeskusta ylläpitävässä yhteenliittymässä. Piikajärven kenttä on vilkkaassa käytössä kesäaikaan: purjelentäjien ja myös lennokkiharrastajien suosima paikka. Kävin elokuussa paikalla kahdesti: ensin RC-leirin puitteissa, ja myöhemmin Pohjoismaisen purjelentopäivän yhteydessä.
Kamerakoptereiden korkein sallittu lennätyskorkeus on yleisesti 150 metriä, yli 10 kilometrin päässä lentokentistä. Piikajärven alue tekee poikkeuksen: siellä suurin sallittu korkeus on 1700 jalkaa, joka metreissä on vähän yli 500.

Ei pidä hirveästi innostua, että nyt korkealle! Jäitä hattuun ja realiteetit peliin. Lähdin kyllä hakemaan omaa korkeusennätystäni Piikajärveltä, mutta en suinpäin nostanut kopteria niin korkealle kun suinkin voi. "Ennätys" kyllä syntyi: vähän yli 200 metriä. Sekin oli aika huima kokemus, kun kone pitää olla omin silmin havaittavissa koko ajan. Jotkut kyllä lennättävät "silmälappuvideoilla" vaikka mihin, mutta pitkässä juoksussa siinä käy "paska mäihä". En saarnaa asiasta; hukatkoot vehkeensä, kunhan eivät loukkaa muita touhuillaan!





Leiri-illalta videopätkäkin



Toinen kerta Piikajärvellä: Purjelentopäivä.



 Autogiro, gyrokopteri

 
 Lennokki taitolennossa


... ja videopätkä vähäiseltä lennätykseltäni tapahtumassa. 





Muuta lentotoimintaa elokuussa

 


RC-kentän yllä 150 metrissä lämpimänä kesäiltana


"Extremeä" Harjavallan voimalaitoksella



Kuvapari Pietniemestä



Etäisyys lentokentästä juuri ja juuri yli 5 km, jooten saa varovaisuutta noudattaen nostaa kopterin ilmaan. Maksimikorkeus 50 metriä.
Alle 5 km etäisyydellä kentästä saa lennättää ainoastaan lennonjohdon kanssa sopien. Muutoin alueella lennätyskorkeus on 0 metriä



Porin Enäjärvi 140 metristä. Panorama viidestä kuvasta 3/4 peitolla (1/3 peitto, joka yleinen panoramoissa olisi syntynyt kolmesta kuvasta)
Ellei edellä, myrskypäivänä otettuja lasketa mukaan, niin tämä jäi ensimmäisen kuvauskopterini kameran viimeiseksi tallenteeksi. Mutta siitä enemmän seuraavassa postauksessani jonka olen jopa luvannut kirjoittaa aiheesta.


Lopuksi muuttoasiaa

Olemme asuneet Porin Riihikedossa, Kiertokadulla melkein kolme vuotta. Aika-ajoin on ollut mielessä rivitaloon tai jopa omakotitaloon muuttaminen, jos sopiva sattuu kohdalle. Jätettiin hakemus vuokra-asunnosta, ja ajatteln että hyvä jos vuoden päästä.... Mutta se etenikin todella nopeasti. Viikko hakemuksesta, ja tuli soitto että vapaana on.
Ja otettiin. Syyskuun aikana muutetaan vähän kauemmas keskustasta, saadaan oma piha sauna ja kaksi vessaa (joka on oikein käytännöllinen asia)




Paljon kuvaamani ikkunamaisema vielä hetken  Kiertokadun asuntonamme toimivasta paikasta. Tein tästä time-lapse- videonkin, otettuanki kuvan joka päivä vuoden ajan, vuodenajoista.


 
Ja tuleva kuvauskohteeni, tulevan rivitalo-asuntomme olohuoneen ikkunasta.
Tämä otettu 26.8.2016, saatuamme asunnon avaimet.


Tapahtuipa sellainenkin, että avasin vuoden poissaolon jälkeen uudelleen omat nettisivut:
Ne löytyvät osoitteesta www.lehmuksenoksa.fi

Lisää videokuvaa Youtube-sivullani


maanantai 1. elokuuta 2016

Youtubeen kertynyttä

Valokuvia on koneellani tuhansia,  mutta ainuttakaan alkuperäistä tai muokattuakaan videotiedostoa en ole säästänyt mahdollista myöhempää käyttöä ajatellen. Videon paikka on "pilvessä", vaikka en niitä muutoin arvosta. Siis pilvipalveluita.

Videokuvan käsittely on tavallisesta kuvasta poiketen työlästä, hidasta, inhottavaa ja ikävää.
Sellaista siitä tekee se, ettei lopputulos ainakaan omalla kohdallani ole taattua tavaraa. Olen tallentanut lukuisia editointiasetuksia, joilla loppputulos on näyttänyt siedettävältä, mutta uudelleen käytettyinä ne harvoin toimivat. Niinsanottu vakiotyönkulku ei toimi videomaailmassa samoin kun tavallisessa kuvankäsittelyssä.
Julkaisukanavia, pääasiassa YouTubea,  pitää ikäänkuin huijata. Juosta kilpaa niiden pakkaussysteemien kanssa. FaceBookin videolataus on täysin luokatonta roskaa.

Hankittuani kuvauskopterin, videokuvaus on palannut suosikkieni joukkoon. Oikeaa videokameraa en ole käyttänyt pitkään aikaan, vaan sen on korvannut "hupikäytössä" puhelimen kamera. Puhelimessani on tämän hetken parhaita kameroita laadultaan. Käytettävyys on mitä on.



YouTube - "tubetus"

Oma youtubesivuni eli "kanavani" kuten sanotaan, löytyy osoitteesta:
www.youtube.com/user/linkerquu
Tätä kirjoittaessani, siellä on 412 vidopätkää. Kanavallani on 37 tilaajaa  ja vidoilla yhteensä 95 989 näyttökertaa.
Mainostus ei ole käytössä, mutta joillekin videoille youtube on väkisin tunkenut mainoksiaan, koska katsoo niiden sisältävän ääniraidan osalta tekijänoikeuden alaista sisältöä.
Niin ei kuitenkaan ole, vaan kyseiset ääniraidat ovat videonteko-ohjelmien sisältämää vapaata musiikkia -mitä youtube ei ilmeisesti tunne.
Osa 412 videosta on vain itselleni näkyvää, ja muutamat vain linkin saaneiden katsottavissa.

Tubettaminen
on päivän hot. Sillä kuulemma jokunen tienaa elantonsakin. Kuulemma oikein hyvinkin. Kuvaavat omaa naamaansa ja puhuvat kameralle! Esittelevät siinä sivussa jotain toimintaa tai tuotetta. Ja joku maksaa siitä. Revikat, eli erilaiset tuote-esittelyt ja -arvostelut, ovat juuri tätä tubettamista, josta valmistajat ja markkinoijat ovat tyytyväisiä. Jenkit ovat kunnostautuneet sillä saralla erityisen hyvin. Videoilta saa kyllä tietoa ja neuvoa esimerkiksi laitteiden hankintaa harkittaessa, mutta se tyhjän lässytyksen kuunteleminen ja tubettajan naaman katseleminen pakkaa saamaan kaheliksi. Kelausnappi ahkeraan käyttöön, jollei kiinnosta millaisella teipillä jonkun tavaran pakkaus on suljettu!

En harrasta tubettamista. Lataamani videot ovat usein kokeellisia, raakavideota suoraan kamerasta, paljon mykkiä, ja musiikkivalinnoiltaan varmaankin kamalia. Kukin tyylillään tavallaan ja tarpeillaan.

Lopuksi jokunen ruutulinkki viimeaikaisiin tallenteisiini, jotka ovat  jokseenkin kaikki peräisin kopterikameran muistikortilta. Muutama editoitukin.
Järjestyksessä viimeisimmästä vanhimpaan. Loput kanavalla; katsokaa sieltä ellette jo kyllästyneet, tai aiemmin jo häipyneet tältä sivulta.

Porin Ahlaisissa, kulttuurimaisemassa.
Korkeutta vaatimaton 35 metriä, tuulen takia.


Luotsinmäellä


Joutsijärveä korkealta: 150 metriä; suurin sallittu


Harjavallassa


Kokeellinen kohellus:
Äänet päälle, tässä lähdetään vilkkaasti  :)


Noormarkkua: Kaharin kotiseututalo


Kallossa - ylivalottunutta soopaa; oppirahoja


Reposaaren takarannalla. Ensimmäisen kerran korkealla


Uniluotoa. Pori


Reposaarta


Yyteriä


Herrainpäiviä ja Karhluotoa.
Kopterin tuulen sietoa kokeilemassa.
10 m/s lännestä.


Ensilento sumuisena aamuna, Toukarin lintutornilla. 
Korkeutta parikymmentä metriä maanpinnasta, 
ja etäisyys ohjaimesta samaa luokkaa. 





Sydänhuoltoa

Kyse ei ole sydämeni terveydentilasta, vaikka joku hätäinen ehkä kerkesi jo toivoa että nyt se on sanonut ylettömän makkaransyönnin johdosta...